Slasher vs AHS: 10 asiaa, jokainen kauhuantologian sarja tekee paremmin kuin muut

Sisällysluettelo:

Slasher vs AHS: 10 asiaa, jokainen kauhuantologian sarja tekee paremmin kuin muut
Slasher vs AHS: 10 asiaa, jokainen kauhuantologian sarja tekee paremmin kuin muut
Anonim

Kauhuelokuvaus -sarja on täydellinen kauhuelokuville, jotka rakastavat tyylilajia, mutta pitävät siitä, kun show muuttaa asioita joka vuodenaika. Sen sijaan, että seuraisimme samaa tarinaa useita vuosia, tämäntyyppinen show kääri asiat finaaliin ja aloittaa sitten uudestaan ​​seuraavalla kaudella. Slasher ja American Horror Story ovat kaksi tällaista ohjelmaa, joilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Slasherilla on toistaiseksi kolme vuodenaikaa ja AHS: llä kahdeksan, mikä tarkoittaa, että näiden kahden vertaamiseen on ehdottomasti paljon puhuttavaa. Katsotaanpa Slasher vs. American Horror Storya ja asioita, joita jokainen kauhuantosarja tekee paremmin kuin toinen.

Image

10 Slasher: Hahmot, jotka tuntuvat oikeilta ihmisiltä

Image

Monet Slasherin lahjakkaista näyttelijöistä ovat kanadalaisia ​​ja he pelaavat hahmoja, jotka rehellisesti tuntevat olevansa oikeita ihmisiä. Olipa kyseessä Sarah Bennett ensimmäisellä kaudella, joka välittää taiteesta ja hänen aviomiehestään, mutta josta tulee osa suurta mysteeriä, tai Violet Lickersin kääntyminen vloggeriksi kolmannella kaudella, he eivät ole törmänneet ylimpiksi hahmoiksi jota ei koskaan olisi olemassa todellisessa maailmassa.

AHS on fiksu ja mielenkiintoinen show; joskus on kuitenkin vaikea sanoa, onko hahmo ihminen vai tapahtuu jotain yliluonnollista. Tämä on usein kohta, mutta se on silti huomautuksen arvoinen.

9 AHS: Samat näyttelijät, jotka pelaavat erilaisia ​​hahmoja

Image

On totta, että Slasherin kolmen vuodenajan aikana on olemassa muutamia tuttuja kasvoja. Being Erica -maineen Erin Karpluk esiintyy ensimmäisellä kaudella Heather Petersonina ja kolmannena Kaili Greenberginä, ja Dean McDermott on mukana kaikissa vuodenaikoissa.

Siitä huolimatta, kun on kysymys siitä, mitä AHS tekee paremmin kuin Slasher, sen pitäisi olla tapa, jolla samat näyttelijät pelaavat erilaisia ​​hahmoja. Vaikka fanit tietysti myöntävät, että Emma Roberts oli AHS: Covenissa ja kolmella muulla näyttelykaudella (ja lasketteluna), hän soittaa niin ainutlaatuisia hahmoja. Hän on noita nimeltä Madison Covenissa ja toimittaja kultissa. Aina on hauskaa nähdä kuka pelaa millä hahmolla jokaisella uudella kaudella.

8 Slasher: itsenäinen asettelu joka vuodenaika

Image

Toisinaan parhaat kauhuelokuvat tapahtuvat pienessä kaupungissa tai jopa pienemmässä paikassa, kuten talossa. Kun yleisö kuvittelee olevansa jumissa samassa talossa tappajana ja etten pääse pakenemaan, on vaikea ajatella jotain, joka olisi pelottavampi tai häiritsevämpi.

Elementti Slasher menee paremmin kuin AHS: llä on itsenäinen asetus joka vuodenaika. Ensimmäinen kausi asetetaan pienessä kaupungissa, toinen kausi maaseudulla ja kolmas kausi kerrostalossa (muutama muu paikka, kuten lähellä oleva kahvila ja koulu).

7 AHS: Uusi teema jokaisena vuodenaikana, joka nostaa kauhuelementtejä

Image

Yksi asia, jolla AHS tekee hienoa työtä, on uuden teeman hankkiminen joka vuodenaika. Näyttelyn fanit ovat aina niin innoissani nähdäkseni mitä luoja Ryan Murphy on noussut luovasta hihastaan. Murder House (kausi yksi) Freak Show (kausi neljä), joka kerta kun tämä kauhuantologian näyttely palaa takaisin, on jotain uutta.

Ohjelma käy läpi lähinnä kauhugenren elementtejä, kummitetusta talosta noitoihin pelottaviin pelleihin, mutta tavalla, joka tuntuu uskomattoman tuoreelta. On myös hienoa, että fanit yrittävät aina arvata, mikä uusi kausi tulee olemaan.

6 Slasher: Lyhyet vuodenajat

Image

Vaikka AHS: llä ei ole erittäin pitkiä vuodenaikoja (kukin niistä on 10, 11 tai 13 jaksoa pitkä), Slasher on keksinyt hienon kaavan fanien viihdyttämiseen pitäen samalla miettien, onko mysteeri kietoutumassa. Jokaisessa sarjanjaksossa on vain kahdeksan jaksoa, mikä on oikea määrä tämän tyyppiselle sarjalle.

Monet TV-fanit ovat sanoneet jo jonkin aikaa, että olisi parempi, jos TV-ohjelmissa olisivat lyhyemmät vuodenajat sen sijaan, että he kiertäisivät 22 tai 24 jaksoa. Kahdeksan tuntuu hyvältä jaksolta, koska katsojat ovat kiinnostuneita ja haluavat vielä enemmän ja odottavat varmasti seuraavaa kautta.

5 AHS: Cliffhangers & Wild Moments

Image

Kukaan ei voinut sanoa, että AHS: n katselu on tylsää kokemusta, jossa ei koskaan tapahdu. Itse asiassa niin paljon tapahtuu joka kausi, ja siksi fanit eivät voi lopettaa katselua.

Kun kyse on kallioita ja villejä hetkiä, AHS tekee nämä asiat paremmin kuin Slasher. Slasherilla on joitain kohtauksia, jotka saavat yleisön menemään "huoraa", mutta on turvallista sanoa, että tärkein mysteeri on kääritty siististi kunkin kauden lopussa. AHS: ssä mikään ei ole niin kuin näyttää.

4 Slasher: Lihavoidut ja Gory-murhat

Image

Slasher ei ole ujo raa'ista murhista ja monista perkeistä. Jokaisessa jaksossa joku tapetaan odottamattomalla tavalla (ja monet kauhufanit sanovat, että murhat ovat ainutlaatuisia eikä niitä, joita tyypillisesti nähdään useimmissa kauhuelokuvissa).

Tämä show ei todellakaan ole huijareille, koska verta on paljon. Loppujen lopuksi show on nimeltään Slasher. Se elää otsikkoon asti, se on varma.

3 AHS: Todella pelottava

Image

AHS on todella pelottava show, ja se tekee jotain, joka tekee paremmin kuin Slasher. Olipa kyse ensimmäisen kauden pelottavasta talosta, toisen mielenterveyskeskuksesta tai viidennen kauden hotellista, on mahdotonta olla katsomatta tätä ohjelmaa ilman horjumatonta tunnetta siitä, että jotain suurta tapahtuu.

Vaikka Slasher on edelleen melko pelottava, siinä ei todellakaan ole mitään AHS: ssä, joka jopa onnistuu pettämään katsojia avauspisteiden aikana.

2 Slasher: Monipuolinen näyttelijä

Image

Slasherin kaikilla kolmella vuodenajalla on monipuolinen näyttelijä, mikä on hienoa ja jota TV: n pitäisi tehdä enemmän. Se on erityisen totta kauhugenreissä (vaikka se onkin muuttunut paljon viime vuosina), että monimuotoisuutta ei ole usein otettu huomioon casting-aikana.

Slasher kuitenkin tekee erinomaista työtä täyttämällä hahmonsa värillisillä ihmisillä ja LGBTQ + -henkilöillä. Tämä tarjoaa välttämättömän näkökulman näyttelyssä tapahtuviin asioihin (jotka joskus jätetään pois). Slasherin näyttelijät ovat esimerkki muille kauhuelokuville ja TV-ohjelmille.